Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Minun nimeni on Atomi ja olen syntynyt vuonna 1992. Nykyisillä omistajillani olen ollut ihan pennusta asti. 17 vuotta on yhteistä taivalta ollut. Olen siis leikattu kollikissa.

Luonteeltani olen hyvin kiltti ja peloton. Rapsutuksista tykkään aina. Koiria en ole koskaan pelännyt, ja siksipä tuo Murun meille tulo ei minua pahemmin hetkauttanutkaan. En pelkää myöskään vieraita ihmisiä, niinpä esimerkiksi jouluaattonakin tapaan istua penkillä pöydän ääressä muiden vieraiden seurana.

Minut on aika hyvin "koulutettu". En ole koskaan varastellut päydiltä, ja ymmärrän kädellä viitoitettuja käskyjä. Myöskään vahinkoa sisätiloissa en ole vuosien varrella tehnyt, kun ulkokissa olen niin olen aina ulos pystynyt purkamaan ylimääräisen energiani.

Aikoinaan minulle oli kova paikka, kun Patsy tuli
taloon. Silloin loukkaannuin niin verisesti, että vietin koko kesän ulkona, tontin laidalla, enkä päästänyt omistajiani lähellekkään. Sähähdin vain raivokkaasti ja juoksin karkuun. Mutta parin kuukauden päästä lepyin, kun huomasin että ei tuo Patsy kaikkea huomiota minulta vienytkään, ja muutuin taas omaksi leppoisaksi itsekseni.

Nykyisin minua jo hieman vanhuus vaivaa. Takajalkani ovat useamman vuoden ajan olleet jäykemmät. Mutta kyllä minusta vielä tarpeen vaatiessa vauhtiakin löytyy. Jonkin verran on myös dementia iskenyt, tuntuu kun en aina ihan ymmärtäisi näkemääni, vaan joudun hieman tihrustelemaan, tai sitten näköni on jo heikentynyt. Mutta ruoka minulle kyllä maistuu enkä muutenkaan oireile mitään, joten omistajani ovatkin ajatelleet että niin kauan kaikki on OK.

Olen mielestäni saanut viettää ihan kelvollisen kissanelämän, ja kova paikka se omistajilleni sitten on kun minun aikani tulee. Mutta toivottavasti saan vielä elellä useamman vuoden kissanpäiviä täällä maalla. 

25.3.2010

Tänään Atomi lähti vihreämmille metsästysmaille lyhyen sairastelun seurauksena. Vanhuus vei lopulta voiton.

"En olisi ikinä uskonut, kun sinut kesällä 1992 silloiseen keskustassa sijaitsevaan "sinkkuboxiini" otin, että näin pitkän taipaleen jaksat mun kanssa kulkea. Näin vain kuitenkin kävi: Näit mun koko elämän kirjon perheen perustamisineen kaikkineen, ja minä sain nähdä koko elämäsi pennusta vanhukseksi. Olen meistä ylpeä."

-H-

 

Lepää rauhassa Atomi 24.5.1992 - 25.3.2010

Olen avaruuksien kissa,
olen kissa ihmeellinen
Olen unien, tähtien kissa,
tulin takaa pilvien

Minä rakensin teille talon,
jossa paljon rakastetaan
Nyt takaisin lähden,
mutta palaan uniinne toisinaan

©2018 Murun ja Bennyn koiranelämää - suntuubi.com